Sälää

Juhuu, eilen ei tarvinnu vaihtaa junaa enkä ees joutunu kammottavalle Ingolstadt Nordin asemalle! Tunnilla oli ihan kivaa, oltiin myöhässä jo pari minuuttia mut ootettiin sit sitä opee vaan 10 minuuttii. Siellä tunnilla on ihmisiä eri puolilta maailmaa, siis yks on Afrikasta (ja se osaa puhuu suomee…), sitte on ainakin Espanjasta, Kiinasta ja Australiasta. Sit jokaisen piti sanoo omalla äidinkielellään "Minun nimeni on…". Voitte kuvitella kuinka hasukalta kuulostaa kun ihmiset yrittää vääntää suomee..:D 

Olin jopa tehny kotitehtävät, tosin edellisenä ltana Stepehn väänsi mulle rautalagasta tyylii jokaisen kohdan…kein, keine, mein, meine tai jotain, hirveen vaikee kieli. Mut ei se haittaa, yritys on kova! :D 

Tämän jälkeen onnistuin matkustamaan oikealla bussilla oikeaan paikkaan, eikä ees ollu vaikeeta! Tosin sanan "Hauptbahnhof" (minne minun piti mennä) lausuminen tuottaa niin suuria vaikeuksia, että bussissa näytin kuskille mun Hauptbahnhofpaperilappua ja kysyin että meneekö tää bussi tänne. Se kuski alko vaa nauraa että joo:D

Rautatieasemalla en uskaltan käyttää automaattia vaan marssin suoraan tiskille. Vastaavissa tilanteissa aina ekana kysyn että puhuuko ne englantia, ja 98 prosenttisella varmuudella vastaus on "nein" eikä tämä tapaus tehnyt poikkeusta (tästä ihmisten loistavasta englanninkielentaidosta olen tehnyt päätelmän että mun tosiaan pitää opetella toi kieli...). Sain kuitenkin lipun oikeeseen osotteeseen ja sain myös ruokaa! :) Ei ees ollu vaikeeta, tästä lähtien kyllä viimeseen asti vältän Ingolstadt Nordia.

Tää näyttää paljon paremmalta ku viime torstain asema. Täällä oli ihmisiä. Ja niitä junia!

Kuten sisareni sanoi,  eväät on tärkeitä.

Tämä siis eilen. Viime perjantaina käytiin taas kreikkalaisessa, kaikki oli kyllä ihan sairaan väsyneitä:D Ja alkaa nyppii tuo ku Stephenin täytyy kääntää mulle ruokalistat AINA, ja kun tuo on ravintola missä käydään anyway joka perjantai, ni nappasin sitten kuvan siitä ruokalistasta ja kääntelen sitä täällä suomeksi! XD ovelaa, eikö? Siellä ne tarjoilijasedät muistaa jo mun nimenki, enhä oo käynykkää siellä ku vasta neljä kertaa..

Sunnuntaina ajettiin täältä joku 15 km maaseudulle, kylään nimeltä en muista yhtään. Täällä on kuitenki paljon paljon paljon peltoo ja sitten paljon sellasia pikkukyliä. Käytiin ravintolas syömäs kurpitsakeittoa ja ankkaa. Omnom. Sit käveltiin pikku sateessa 1,5h maaseudulla, loistava paikka ja ihanat maisemat! Näytti siis tältä:

Koira sai juosta vapaana! Siellä oli myös jokukuusikasvattamo, naurahdin:D

Lauantaina tuli jotkun remonttimiehet laittamaan alakerran työhuoneeseen kirjahyllyjä ja mä lähin käymää Neuburgissa. Täällä ei myydä Schwarzkopfin hiusöljyä! :< Hirveää. (Ei, ei teidän tarvitse lähettää, ostin toista tuotetta). Sit ku tulin takas täällä oli joku Sophien kaveri joka kyseli multa hirveesti kaikkee saksaksi ja S käänteli mulle sitten siinä englanniksi…oli aika avuton olo ku 5v kääntää mulle jonku lapsen puhetta:D Pakenin kahden kiljuvan lapsen intiaanileikkiä (koira parka!) ulos, aattelin juosta 6-7km mut hups meninki 17. Oli kyllä ehkä vähän huono veto koska vaikka olen venytellyt iltaisin, en pystynyt eilenkään juoksemaan näiden kipeiden jalkojen takia:D Tänään asiaa voisi jo harkita.

Saksan kirjassani tehtävänannotkin on saksaksi hmm…tunnilla pohjakieli on saksa/huono englanti/espanja:D